Kylvetään voimavaroja

Saimme hyviä eväitä opintomatkalla MTK:n kouluttaja Anna-Liisa Knuutin johdolla oma työn johtamiseen arjessa, avainsanoja:

AJANHALLINTA - ITSETUNTO - HYVINVOINTI - RYHMÄDYNAMIIKKA - AMMATTI-IDENTITEETTI

 

Ohessa hieman koontia ja eväitä meille kaikille. Hyvinvointi on omien arvostusten tiedostamista ja elämistä niiden kanssa sopusoinnussa. Hyvinvointi on merkityksellistä elämää ja pysyvyyden sekä onnistumisen kokemuksia. Hyvinvointi on pohdittuja tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Hyvinvointi on tekoja ja toimintaa, iloa ja flow-fiilistä. Hyvinvointi on kokemusta turvasta ja luottamuksesta ihmisten välillä. Hyvinvointi muodostuu lukuisista tekijöistä ja eri ihmisillä eri tavoin.

 

Tässä meille kaikille yhteinen tehtävä. 1) Ota hetki aikaa ja pysähdy 2) ota esille -minun rooli- ja verkostokarttani- täydennä ja kirjoita karttaa oman tilanteesi mukaan.  3) pyydä joku läheisistäsi tekemään sama kartta ja keskustelkaa avoimesti omien verkostojen vahvuuksista, niiden tärkeydestä ja kenties siitä, tulisiko niitä laajentaa ja kehittää jossain määrin.

 

Kysymyksiä roolikarttaan:

• Kuka minua kannustaa ja innostaa työssäni?
• Keneltä saan tukea ja apua tarvittaessa, yllättävissäkin tilanteissa?
• Miten minä voin vaikuttaa tämän verkostoni ylläpitämiseen ja kehittämiseen? 

 

 

 Työhyvinvoinnin top 10 

 

1. Arvosta omaa terveyttäsi ja työkykyäsi

2. Hyödynnä hyvinvointipalvelut tehokkaasti

3. Johda yrittystäsi hyvinvoinnin suuntaan

4. Kehitä osaamistasi ja työhyvinvointitaitoja

5. Tunnista työn kuormitustekijät

6. Hoida kriisit huolella

7. Lisää turvallisuuden tunnetta sosiaalisten riskien kartoittamisella

8. Työnilo voimavarana

9. Välittäminen on viisautta

10. Ole yhteisöllinen

 

P.s. Otsikko-linkin kautta pääset lähdesivuille MTK:n reppuun, jossa avattu teemoja tarkemmin. Käy lukemassa ja ota opiksi :)

 

Kommentti-kenttään voi kirjoitella omia havaintojaan omista verkostoista ja panostuksesta tärkeimpään, itseensä :) -Elina

Henkilöriskit

Henkilöriskien hallinta on elokuun mentoroinnin teemana. Maatilayritys on herkkä henkilöriskeille, erityisesti sen vuoksi että tilan asioihin perehtyneitä henkilöitä saattaa olla vain yksi. Vielä on perinteistä perheviljelmää joissa isäntä ja emäntä molemmat tekevät työt tilalla, kuitenkin yhä useampi maatilayritys toimii yhden yrittäjän voimin. Riskien kartoitus ja hallinta on tärkeä osa yritystoimintaa.

Vaikka sanonta yrittäjä on yrityksensä tärkein voimavara saattaa kuulostaa loppuun kuluneelta fraasilta, se on kuitenkin täyttä totta. Oli tilalla yrittäjiä ja työtä jakamssa yksi tai kaksi, työpanoksen menetys on suuri uhka. Parasta varautumista on siirtää yrityksen hoitamisen kannalta tärkeät tiedot useammalle henkilölle.

Työkyvyn ylläpitäminen on osa henkilöriskien hallintaa ja asia johon voimme itse vaikuttaa.Työkyky on voimavarojen ja työn välistä yhteensovittamista ja tasapainotusta. Terveyttä ja toimintakykyä ei voi varastoida, niitä pitää ylläpitää koko ajan. Omaan hyvinvointiin, työoloihin sekä ammatilliseen osaamiseen kannattaa panostaa. Työkyvyn ylläpitämiseen riittää pienet päivittäiset teot.

 

Henkilöriskien tunnistaminen ja hallinta

Lähde,henkilöriskien hallinta-kirjanen,  sivulta 17 löytyy henkilöriskikartta johon kannattaa tutustua. Sieltä löytyy pohdittavaksi oman yritystoiminnan riskien kartoitukseen hyvä pohja.

Työturvallisuus

Kesäaikana sattuu ja tapahtuu niin hyvässä kuin pahassa. Kesäkuun teemana johdattelua työturvallisuus asiaan. Ohessa juuri maatilayrittäjien työterveysasiaan liittyen likkilista, jota kannattaa klikata. ...niin ja tietenkin etukäteen, ennaltaehkäisevästi. Mitä arjen pieniä asioita voisi itse parantaa kehittääkseen turvalliset työskentelyolosuhteet maatiloilla? Nykyään puhutaan paljon myös lasten turvallisuudesta maatiloilla.


Työterveyslaitoksen sivustolla maatalous toimialana

Melan sivuilla puolestaan asiaa lasten turvallisuudesta ja kivoja tehtäviäkin sekä videoita

Jaksamisen rajat videoleikkeet tarjoavat tuottajatarinoita turvallisuudesta ja jaksamisesta, yhteistyössä MTK, LähiTapiola ja Mela

 

 

 

Turvallista kesää kaikille!

Tavoitteiden väliarviointia

Tässä vaiheessa mentorointiprosessia on hyvä pysähtyä miettimään mitä olemme matkalla itseemme oppineet. Oppimista tapahtuu koko ajan joka paikassa, halusimme tai emme. Oppimista tapahtuu myös paljon tiedostamattamme. Ihminen oppii kokemustensa kautta kun reflektoimme, mietimme ja analysoimme esim. jotain meille tapahtunutta asiaa tai tilannetta. Pohdimme mitä tapahtui, miten itse toimimme, mitä tunsimme, mietimme syy-seuraussuhteita.. Nimeämme, erittelemme asioita, pyrimme antamaan merkityksiä kokemaamme ja löytämään uusia asiayhteyksiä sekä hyödyntämään opittua uudessa kontekstissa.

Itsetuntemusta voi oppia siinä missä muitakin taitoja. Se kuitenkin vaatii harjoittelua, kuten mikä tahansa uuden taidon opiskelu. Kaikki tavoitteemme ei toki aina täyty, mutta jos osaa iloita niistä mitkä toteutuivat, ruokkii se itsetuntoamme ja antaa meille pystyvyyden tunteen ja motivaatiota jatkaa. Pystyvyysuskosta muutoksissa Piia Tulisalo puhuikin valmennuksessa ja ohessa on lisää samantyyppisiä harjoituksia, joita kurssilla kävimme. Voimme opiskella näitä milloin vain ja missä vain, vaikka verkon välityksellä.  Esittelin teille joillekin  vahvistamo sivustoa oman itsensä tuntemisen tueksi. Voit tutustua siihen nyt. Tehdään yhdessä muutama harjoitus, keskitytään hetkeen ja jaetaan oppimiskokemuksiamme toisillemme.

1) Kuuntele ensin itsentunnon merkityksestä Juhani Viion kertomana.

2) Lue 10-askelta hyvinvoivaan mieleen. Vastaa kommentti-toiminnolla: Mitä tavoitteita olet omalla kohdalla näistä saavuttanut mentorointi-prosessissa? Voit vastata riippumatta siitä oletko ollut mukana valmennustilaisuuksissa tai ollut aiemmin mukana tässä verkkoryhmässä.

Hyvinvoiva mieli: 10-askelta

• lepää ja nuku riittävästi
• ole utelias oppimaan uusia asioita
• syö monipuolisesti, nauti aterioista myös ystävien seurassa
• liiku riittävästi omien mieltymystesi mukaan, liiku myös luonnossa 
• kokeile itsellesi sopivia rentoutumismuotoja
• tee sellaista, mistä saat mielihyvää, kuten keräily, lukeminen, musiikin kuuntelu, tanssi, vapaaehtoistyö
• pidä yhteyttä ystäviin ja läheisiin: kerro omista kuulumisista ja kysele, miten muut voivat 
• tarjoa apua ja auta pyydettäessä, älä epäröi pyytää itse apua
• lähde mukaan harrastuksiin ja ota kaveri mukaan 
• harjoittele ja kehitä tietoisuus- ja läsnäolotaitojasi

 

Voimaannuttavaa kevättä meille kaikille :) Elina

Ohjaatko sinä aikaa vai aika sinua?

Aikaa meillä kaikilla on täsmälleen saman verran, 24 tuntia vuorokaudessa.

Miten sinä käytät aikasi?

Yksi käytännöllinen ja hyödyllinen tapa järjestellä omaa työntekoa ja arkea on tehtävälistat. 

Tehtävälista auttaa muistamaan, mitä kaikkea pitää tehdä ja tehtävälista tehostaa työskentelyä. Tehtävien yliviivaaminen listalta tuntuu  hyvältä.

  

 

•     Ajanhallinta = ajankäytön suunnittelu

•     Ajankäytön suunnittelu= itsensä johtaminen

•     Itsensä johtaminen = työn kehittäminen

 

 

Haluatko irtautua haitallisista stressiä aiheuttavista rutiineista?

Onko sinulle tärkeää rauhoittaa mieltä ja kehoa? Seuraa näitä askeleita ja kuuntele tuntemuksiasi.

Irti stressistä askel askeleelta – tehtävä

 

  

Työnilonjulistus

Työhyvinvoinnista puhuttaessa mieleeni tulee viime syksyn tapaaminen MTK:n työhyvinvointipäivillä. Tapaaminen Marja-Liisa Mankan kanssa teki lähtemättömän vaikutuksen. Hän oli niin yhtä asiansa ja sanomansa kanssa ettei pienintäkään ristiriita ollut aistittavissa. Tämä herätti minussa varauksettoman kunnioituksen häntä kohtaan.

 

Työnilo voimavarana oli hänen luennon aiheena. Aluksi hän herätti miettimään onko näkökulman vaihtamiseen tarvetta, olisko syytä kiinnittää huomio työn ja yksilön voimavaroihin ja niiden lisäämiseen sen sijaan että huomioi vain sen mikä on huonosti ja rikki. Tätä hän nimitti voimavaralähtöiseksi hyvinvointimalliksi. Allekirjoitan tämän. Vielä kun hän jatkoi, että se mihin kiinnitämme huomion lisääntyy minä jo nyökkäyksin ikään kuin vahvistin, nyt puhut asiaa.

 

Työhyvinvoinnin avaimet voi löytyä myös omasta taskusta

Marja-Liisa on laatinut Työnilonjulistuksen kahdeksannen kerran, käy lukaisemassa.

Alla aiheesta Pekka Porvalin rapversio

TYÖN ILO RAP

Pahan olon ilmaus
vuosien nyt jurnutus
työssä olkoon loppu
myönteisyyteen hoppu
monilla on mielessä
esteet vain on kielessä

 

Paha mieli mieltä vaivaa
aikaista se hautaa kaivaa
empatia, innovointi
outo sanojen on sointi
esimiehen hakut
näihin ehtyy paukut

 

Joku muu – hän mokailee
toinen puutteen korjailee
manaillaan ja kärsitään
eväsleivät järsitään
sekasotkun keskellä
pukuhuoneen penkeillä

 

Nyt joku muu saa lähteä
etsitäänpäs tähteä
suorat sanat sanotaan
omat sotkut siivotaan
puhtaus on puoli ruokaa
työn ilo tänne tuokaa

 

Kavereita usein kiitän
myönteisyyttä tällä siitän
esimies on ihminen
kiitos tepsii häneenkin
viimeistelen aina työni
rauhaisasti nukun yöni

 

Kierre, kehä valituksen
rikotaan ja myönteisyyden
ilmapiiri täyttää mielen
positiivisuus näin kielen
alkeet monen hallinnassa
kansa pärjää maailmassa

Työhyvinvoinnin top 10

MTK:n sivuilta löytyy Työhyvinvoinnin Top 10 listaus. Yrittäjän hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen on tärkeä myös yrityksen menestymisen ja hyvinvoinnin kannalta. MTK:n listaus kannattaa käydä aika ajoin läpi ja miettiä mihin olen panostanut ja mihin voisin vielä panostaa oman hyvinvointini parantamiseksi.

1 Arvosta omaa terveyttä ja työkykyä
Tilan tärkeimmän tuotannontekijän eli yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä asia. Kiinnitä huomiosi siihen miten hoidat ja huolla itseäsi.

2 Hyödynnä hyvinvointipalvelut tehokkaasti
Työterveyshuollosta saat työterveyshoitajan, - lääkärin, - psykologin,- fysioterapeutin asiantuntemuksen myötä tuen ja osaamisen työkykysi ylläpitämiseen ja edistämiseen.

3 Johda yritystäsi hyvinvoinnin suuntaan
Moni maatila- ja maaseudun yrittäjä tekee hyvinvoinnin johtamista nimeämättä sitä erikseen johtamiseksi. Yhtenä esimerkkinä on kotieläintiloilla tehtävä suunnittelu vuosilomahakemuksen täyttämisen yhteydessä alkavan vuoden lomien pitoajankohdista.

4 Kehitä osaamistasi ja työhyvinvointitaitoja
Työssä jaksamiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan myös työhyvinvointitaitoja. Vuorovaikutustaitoja, tunnetaitoja, johtamistaitoja, oppimistaitoja, viestintätaitoja voi myös harjaannuttaa.

5 Tunnista työn kuormitustekijät
Maataloustyö on ollut perinteisesti fyysisesti kuormittavaa. Nykyisin myös henkinen kuormitus on lisääntynyt. Jakaminen auttaa myös jaksamaan.

 

6 Hoida kriisit huolella
Vertaistuki auttaa selviytymään ja käymään läpi vaikeita tapahtumia. Ota vaikeita asioita puheeksi ja hae tukea.

7 Lisää turvallisuuden tunnetta sosiaalisten riskien kartoittamisella
Tarkista onko lakisääteinen sosiaaliturvasi ajan tasalla. Pohdi perheesi kanssa, tarvitsetteko perheoikeudellisia sopimuksia, kuten avioehtosopimus, testamentti tai edunvalvontavaltuutus.

8 Työnilo voimavarana
Onnistumiset työssä ei synny tyhjästä. Työ on tärkeä hyvinvoinnin lähde. Kokemus siitä, että tekee arvokasta työtä, on hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä.

9 Välittäminen on viisautta
Meistä jokainen tarvitsee jossain elämänvaiheessa toisten apua. Välittämällä vahvistat myös omaa hyvinvointiasi.

10 Ole yhteisöllinen
Yrittäjyys on monelle elämäntapa. Jaa yrittäjyyteen ja elämään liittyviä kokemuksia, ajatuksia ja tunteita yhteisissä tapaamisissa toisten yrittäjien kanssa. Yhdessä tekeminen samanhenkisten maatalousyrittäjien kanssa luo luonnollisella tavalla sosiaalisia verkostoja ja parantaa myös henkistä hyvinvointia.

Johtamisesta

Riitta Malkamäki luennoi marraskuussa aiheena; Itsensäjohtaminen ja maatilayrittäjänä kehittyminen. Käy kuuntelemassa pätkä Riitan luennosta

Illan aikana keskusteltiin myös onnellisuudesta ja onnentaidoista.

Onnentaidot, Antti S. Mattila
Miten onnelliset elävät?
Esimerkiksi Sonia Lyubomirsky (2007) tiivistää erittäin onnellisten yhteiset piirteet seuraavasti:

•He käyttävät paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa.
•He osaavat ilmaista kiitollisuutta kaikesta, mitä heillä on.
•He ovat usein ensimmäisinä auttamassa työtovereita ja ohikulkijoita.
•He ovat optimistisia tulevaisuuden suhteen.
•He osaavat nauttia elämän nautinnoista ja elää nykyhetkessä.
•Liikunta on heille viikoittainen tai jopa päivittäinen tapa.
•He ovat syvästi sitoutuneita elinikäisiin päämääriin.
•Heillä on selviytymiskykyä elämässä eteen tulevien haasteiden, kuten stressin, kriisien ja tragedioiden edessä.

Seligmanin (2002: 37–38) mukaan erittäin onnellisilla on tapana muistaa enemmän hyviä tapahtumia kuin todellisuudessa edes tapahtui ja unohtaa suuri osa huonoista tapahtumista. Erittäin onnelliset osaavat myös iloita toisten ihmisten menestyksestä ja jakaa huolet toisten epäonnistuessa. Sen sijaan vähiten onnellisten ryhmä ei osannut iloita toisten onnistumisista, ja he olivat helpottuneita toisten epäonnistuessa (Lyubomisrsky, 2007: 117).

 

Lisää aiheesta löytyy täältä -->  Miten onnelliset elävät jota myös lähteenä käytetty.

Muutoksen mahdollisuuksista

”Innostu unelmastasi. Innostuksesi ja omistautumisesi on kuin metsäpalo.

Sen voi haistaa, maistaa ja nähdä kilometrien päästä.” –Denis Waitley

Oman ainutkertaisen osaamisen ja vahvuuden etsiminen ja löytäminen on ollut intohimonani jo pitkään. Oppia ikä kaikki, ihminen on luotu kasvamaan, oppimaan ja oivaltamaan.

Toisinaan on kuitenkin hyvin vaikea tietää mitä haluaa ja jos joku vielä erehtyy kysymään aiheesta sen voi kokea jopa loukkauksena. Keskustelua itsensä kanssa on kuitenkin hyvä toisinaan käydä. Varsinkin hyvässä seurassa se on jopa mielekästä, hauskaa ja ajatuksia herättävää.

”Mitä minä haluan?” on kysymys jonka avulla voimme määrittää mihin suuntaan elämämme purtta ohjaamme. Ajatelkaa valtameriristeilijää joka seilaa merellä eikä sillä ole tiedossa mihin satamaan se menisi. Siellä se pyörii, minne tuuli kuljettaa, ilman määränpäätä. Entä pääseekö koskaan perille? Ei kun ei tiedä mihin on menossa.

Mentorointi sanana kuulostaa aluksi oudolta. Asiaan perehtyessä voi todeta tämän olevan ikiaikainen menetelmä. Mentoroinnin juuret löytyvät kreikkalaisesta mytologiasta. Odysseus valitsi hyvän ystävänsä Mentorin sijaisisäksi, neuvonantajaksi ja kasvattajaksi pojalleen Telemachokselle, matkustaessaan Itakasta pitkille matkoilleen.

Yhdessä mentorin kanssa kysymyksiä ääneen pohtiessa avautuu niin tavoitteita, suunnitelmia kuin keinoja joiden avulla tavoitteet saavutetaan. Hyvä tapa on myös käyttää mielikuvitusta. Uskalla unelmoida. Ole rohkea kun mietit miltä elämäsi näyttää vuoden, viidenvuoden tai kymmenenvuoden kuluttua?

Tiedättekö sen tunteen, kun on asettanut itselleen päämäärän tai tavoitteen, tehnyt töitä sen eteen ja sitten yhtenä päivänä se “sitten kun” -hetki on käsillä. Lisää mahdollisuuksista siitä että unelmat ja tavoitteet ovat jonain päivänä lunastettavissa. Lisää aiheesta löytyy tästä linkistä.

Mahdollisista muutoksista ja muutoksen mahdollisuuksista

Innostu, Onnistu ja Uskalla tehdä asioita eritavalla.

Psykologista pääomaa

Tammikuun ja alkaneen talven kunniaksi ohessa mielenkiintoista lukemistoa.

Sivustolla psykologinen pääoma voit lueskella mielenkiintoisia artikkeleita mm. psykologi Ilona Rauhalalta. Psykologinen pääoma on yksilön ja yhteisön henkistä pääomaa, kykyä johtaa mieltä kohti oppimista, optimismia, sinnikkyyttä, itseluottamusta ja onnistumista. Korkea psykologinen pääoma korreloi onnellisuuden, työssä onnistumisen ja sitä kautta tuloksellisuuden kanssa.

Vihan ja raivostumisen molemmat puolet; tätä pohtii hienosti psykologi, kirjailija, coach ja valmentaja Jarkko Rantanen. Hän on erityisesti perehtynyt tunteiden johtamiseen ja käsittelyyn. Suosittelen välipalalukemiseksi ja oman itsetuntemuksen syventämiseksi. Raivostumisen jalo taito